Elämäni tärkein kirjoitus

Mistä aiheesta kirjoittaa kotisivujen ensimmäinen teksti? Mikä on riittävän merkityksellistä, että se ansaitsee tämän tärkeän paikan?

Ensimmäinen kirjoitus tällä sivustolla määrittää kirjoittajan urani jatkon ja sitä kautta koko loppuelämäni. Enhän voi kirjoittaa mistä tahansa, sillä tästä tekstistä minut muistetaan ikuisesti. Kun minusta kirjoitetaan elämäkertoja tai muistokirjoitus, tämä ensimmäinen kotisivujulkaisu kaivetaan esiin. Sitä muistellaan. Kirjoitusta analysoidaan. Tulevien sukupolvien esseistit pilkkovat tekstin osiin ja antavat sille merkityksiä. He kirjoittavat opinnäytetöitä, joissa purkavat kirjoituksen rakennekaavioiksi ja arvioivat tekstin metatasoja.

Kriitikot pilkkovat osiin koko urani. Ensimmäinen kotisivuteksti liitetään osaksi urani vaihetta, jolle he antavat nimen ”keltainen kausi”. Teksti nähdään urani käännekohtana. Poikkitieteellisissä tutkimuksissa teksti nähdään 1990-luvun lama-ajan lasten traumakuvauksena. Sitä peilataan aikakauden kirjoittamisen trendeihin sekä ajan kulttuuriseen ja poliittiseen ilmapiiriin. Sille annetaan merkitys aikakautensa ilmentäjänä. Minua arvioidaan sukupolveni äänenä. Tai vastaäänenä, riippuen siitä, minkä aiheen, näkökulman ja äänenpainon valitsen.

Teksti digitoidaan Kansalliskirjaston kokoelmiin, ja se on esillä suomen kirjakielen kehitystä kuvaavassa näyttelyssä, yhdessä Lönnrotin, Kiven, Sillanpään ja Juha Vuorisen esikoisjulkaisujen rinnalla. Nimikkorahastoni järjestää tekstin 100-vuotispäivän kunniaksi kirjoituskilpailun, jossa etsitään sen ajan vastinetta tälle urani tärkeimmälle kirjoitukselle.

On siis harkittava hyvin tarkkaan, mistä aiheesta kirjoitan.

Jaa tämä sivu:

Samankaltaiset artikkelit

  • Vierasvara

    Äiti huomaa keittiön ikkunasta, että meille tulee vieraita. Kaikki ryntäävät vaihtamaan housut. Yhtä nopeasti emme nouse sohvalta koskaan. Vieraiden seurassa pitää olla farkut jalassa. Joskus joku pääsee huomaamatta ovikellolle asti tai pahimmassa tapauksessa tulee kesällä…

  • Päivän kala

    ”Mitä kalaa tässä on?” Olen pitseriassa, nimeltä mainitsemattomassa ketjuravintolassa. Listalla on uutuutena kalapitsa, jossa on täytteenä ”päivän kala”. ”Siinä on päivän kalaa”, vastaa työntekijä. ”Niin, mutta mitä kalaa?” ”Siis päi – vän ka – la.”…

  • Punainen sohva

    Olemme verhoilijakoulussa. Luokallani on nainen, joka puhuu, taukoamatta ja koko ajan. Nyt hän puhuu punaisesta väristä sisustuksessa. Siitä, miten se ei sovi oikein mihinkään. Hän ei ikinä ottaisi itselleen esimerkiksi punaista sohvaa. Hän puhuu. Sillä…

  • Perävaunuksi

    Joillain ihmisillä on sellainen aura, että kaikki pitävät heistä. He ovat pidettäviä ihmisiä ilman, että erityisesti yrittävät. Heidän virheensäkin ovat sillä tavalla somia, että heitä itseään naurattaa ja kaikkia naurattaa. Sellainen ihminen kertoo, että on…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *