Eivät mummut saa kuolla

Mummun iho on rypistynyttä silkkipaperia, joka siliää sormien alla. Istumme keinussa takapihallamme. Mummu kertoo juttuja ja minä hiplaan hänen kämmenselkäänsä. Mummulla on vaaleanharmaat nahka-avokkaat, jotka hän riisuu jaloistaan. Minun molemmat jalkani mahtuvat vierekkäin mummun kenkään.

Menen mummulle yökylään. ”Levolle laskeun Luojani, armias ole suojani, jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi”, mummu lausuu ennen nukkumaan menoa ja minä toistan perässä. Se kuulostaa hauskalta ja soinnukkaalta. Joskus kuiskaan lorun kotonakin, mutta niin hiljaa, että kukaan ei varmasti kuule.

Aamulla käännämme mummun kanssa yöpaidat nurinpäin ja nypimme irtohiukset pois. Eivät ala kutittaa seuraavana yönä, mummu opettaa. Yökyläily on minun ja mummun juttu.

Mummu tekee pannukakut pienillä valurautapannuilla. Ne maistuvat erilaisilta kuin äidin koko pellin kokoinen pannukakku. Mummun pannukakun päälle saa vaniljajäätelöä. Ennen joulua menen mummulle leipomaan kaneliässiä, mantelineliöitä, shakkiruutuja ja Hanna-tädin keksejä. Mummu on tehnyt taikinat valmiiksi. Leipominen on minun ja mummun juttu.

Mummu opettaa minulle virkkaamista ja kirjontaa. Kirjonnassa käytetään pyöreää kehystä, jollaisia on myös satujen prinsessoilla. Mummulla on liukuvärjättyä, vaaleanpunaista kirjontalankaa ja pastellinsävyisiä lankoja. Hän on ostanut ne minua varten. Käsityöt on minun ja mummun juttu.

Mummun kanssa pelataan korttia. Sikaa tai maijaa tai pokkaa tai seiskaa, joskus pasianssia yhdessä. Isoveljeni keksivät, että korttien kuvat heijastuvat mummun silmälaseista. Mummu antaa veljien huijata, hän pitää silmälasit päässään, vaikka huomaa. Kortinpeluu on mummun juttu. Kortinpeluu on mummun ja minun ja veljien ja mummun ystävättären ja kaikkien niiden juttu, jotka haluavat pelata. Minun kaverinikin tulee mummulle pelaamaan korttia.

Mummulla on myös ompelukone. Mummu sanoo, että minä saan sen, kun hän kuolee. Haluan ompelukoneen heti, mutta en halua, että mummu kuolee koskaan.

Ompelukone seisoo kirjoituspöytäni vieressä. Pyyhkäisen pölykerroksen koneen päältä ja jatkan kirjoittamista.

Jaa tämä sivu:

Samankaltaiset artikkelit

  • Päivän kala

    ”Mitä kalaa tässä on?” Olen pitseriassa, nimeltä mainitsemattomassa ketjuravintolassa. Listalla on uutuutena kalapitsa, jossa on täytteenä ”päivän kala”. ”Siinä on päivän kalaa”, vastaa työntekijä. ”Niin, mutta mitä kalaa?” ”Siis päi – vän ka – la.”…

  • Päällystakki

    Päätän alkaa sivistyneeksi akateemiseksi ihmiseksi. Otan itselleni akateemisen ihmisen identiteetin. Käytän mustaa kauluspaitaa ja hienoja sanoja. Mietin, pitäisikö kiinnostua kokoomuksesta. Katson ajankohtaisohjelmia ja kävelen pikkaisen ryhdikkäämmin. Ajaudun keskusteluun opiskelijamiehen kanssa, jolla on ruskea nahkasalkku, suorat…

  • Tasajako

    Suorakaiteen muotoisen leipomuksen voi jakaa rullamitan avulla tasan kolmeen osaan. Pyöreä vaatii enemmän silmämääräisyyttä. Tosin, suorakaiteen muotoisessa leipomuksessa nurkat eivät ole samanarvoisia kuin keskiosa. Pyöreä on tasa-arvoisempi, sillä reunaa ja täytettä tulee jokaiseen palaan lähes…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *