Viimeinen pisara

Älä. Älä vaan ryystä sitä kahvia! Minä tiedän, että ryystät. Että pisara kahvia jää viiksiisi ja seuraavaksi ryystät sen. Taivutat ylähuultasi etuhampaiden yli niin, että viikset ylettyvät suuhun. Ja ryystät.

Minä haluan erota. En halua kuulla ryystämisesi ääntä enää koskaan. Ääni on tärykalvon puhkeaminen korvissani, alimman helvetin äärimmäisin kidutusmuoto, joka jatkuu iankaikkisuuden.

Muutan Espanjaan!

Nouset pöydästä ja panet meidän molempien kahvikupit pesukoneeseen. Väärään kohtaan tietenkin. Menet edeltä olohuoneeseen. Minä viivyttelen hetken ja siirrän kahvikupit oikeaan paikkaan pesukoneen ylähyllyllä.

Kiedot kätesi ympärilleni ja kahnutat partaasi poskeani vasten. Karheaa ja pehmeää yhtä aikaa. Kainalossasi on lämmin, lämpimämpi kuin Espanjassa koskaan.

Taidan jäädä.